Lihakset ovat väsyneet tanssitunnista. Musiikin ja liikkeen yhdistelmä vapautti hetkeksi kaikesta. Olisin halunnut jäädä hetkeksi yksinäni johonkin. Lasten aamupäiväisestä helppoudesta ei ollut enää merkkiäkään ja kaikki meni kiukutteluksi. En kuitenkaan hermostunut. Oikeastaan en ole hermostunut lähiaikoina ollenkaan yhtä helposti kuin ennen. Tarkoitan nyt hermostumisella sellaista totaalista hallinnan menetystä, josta taisin jonain päivänä tännekin kirjoittaa. Nyt olen superäiti, joka laittaa ruokaa ja ohjaa askartelua. Taas vaihteeksi tällainen vaihe. Olen vahingoniloinen huomatessani kuinka paljon huonommin mies pärjää lasten kanssa... "Katsopas kultaseni, et millään pärjäisi ilman minua!"

Seksiä en halua. En halua haluta. Kuinka kauan tätä on jo jatkunut. Tällä viikolla olen oikeasti halunnut seksiä pari kertaa, no lisäksi tietysti pakkomielle päivittäiseen masturbointiin. Pelkään iltoja. Eilen tulin yläkertaan ja mies makasi alasti sängyllä kiihotinrengas peniksen juuressa. Ehkä hän ihan oikeasti luuli, että yhtäkkiä hyppään hekumoissani hänen päälleen. En tehnyt sitä vaan aloin itkeskellä epäonnistuneisuuttani. Minun kuuluu haluta AINA!!! Mikä minuun on mennyt???